Astman Oireet

Astman tyypillinen ensioire on pitkäkestoinen yskä. Keuhkoputkien tulehtuneet limakalvot erittävät limaa, jota astmaatikko yskii. Keuhkoputkien ahtautuessa limannousua ja yskää seuraa hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen. Keuhkoputket ahtautuvat etenkin aamuyöllä.

Astma voidaan jakaa allergiseen astmaan, ulkoisten tekijöiden aiheuttamaan astmaan (atooppinen astma) ja rasitusastmaan.

Allergisessa astmassa oireita esiintyy lähinnä keväällä ja kesällä johtuen siitepölystä. Myös muut pölyt ja pienhiukkaset voivat aiheuttaa oireita. Suurin syy pahoihin oireisiin ovat hengitystieinfektiot, kuten flunssa ja influenssa. Useimmat astmaa sairastavista lapsista ovat allergisia ainakin yhdelle elinympäristönsä allergeeneista. (Allergeeni on allergisen reaktion aiheuttava hiukkanen.) Aikuisilla allerginen astma on yhtä yleinen kuin ei-allerginen astma.

Taipumus ulkoisten tekijöiden aiheuttamaan astmaan on perinnöllinen. Sairastumistodennäköisyys on 25 %, mikäli toisella vanhemmista on astma. Molempien sairastaessa todennäköisyys on 60–80 %. Lisäksi ulkoisten tekijöiden aiheuttaman astman syntymiseen vaikuttavat ympäristötekijät, kuten saasteet.

Jos oireita esiintyy vain rasituksessa on kyse rasitusastmasta. Rasitusastman oireita ovat hengityksen vinkuminen, sitkeän liman eritys ja hengitysvaikeus liikunnan yhteydessä tai hengittäessä kylmää ilmaa.

Lapsilla astman oireet ovat samat kuin aikuisilla. Tosin lapsella voi lisäksi esiintyä väsymystä tai kasvun hidastumista tai hän saattaa jättäytyä pois lasten leikeistä ja liikunnasta.

Astmaa muistuttavia hengitystieoireita aiheuttavat esimerkiksi keuhkoputkentulehdus ja hengityksen hermostollisesta säätelyhäiriöstä johtuva hyperventilaatio. Aikuisilla oireiden taustalla voi olla myös sydänsairaus tai keuhkoahtaumatauti.