Borrelioosin Oireet

Borrelioosi eli Lymen tauti on Euroopan yleisin punkkien välittämä tauti. Borrelioosi tarttuu punkin puremasta ja taudin aiheuttaa Borrelia-bakteeri.

80 prosentilla potilaista borrelioosin ensioireena on erythema migrans -ihottuma (ihomuutokset; ks. vasemmalla oleva kuva). Iholle ilmestyvä laajeneva, läpimitaltaan yli 5 cm:n punoitus on melko varma merkki tartunnasta. Yleisiä punkin puremapaikkoja ovat nivuset, vyötärö ja polvitaive. Puremakohtaan kohoaa pieni punainen kyhmy muutamassa päivässä tai viikossa. Kohouma on yleensä kivuton, mutta voi joskus olla herkkä. Seuraavien päivien aikana punoitus voimistuu ja laajenee kehänä ulospäin muodostaen ihottuman, joka voi olla jopa 25 senttimetriä läpimitaltaan. Ihottuman uloin kehä on sisempää aluetta punaisempi. Se on usein hieman turvonnut. Joskus se voi hieman kutista tai olla arka. Punoitus häviää yleensä 2–4 viikossa, mutta voi kestää kuukausiakin. Se voi myös ilmaantua uudelleen myöhemmin.

Borrelioosin oireiden moninaisuus, voimakkuus ja kesto vaihtelevat potilaskohtaisesti. Tauti voi pysyä vähäoireisena tai oireettomana hyvinkin pitkään tai jopa loputtomasti. Oireet saattavat myös alkaa äkillisesti ja pahentua ajan mittaan.

Borrelia-bakteeri voi siirtyä verenkierrosta keskushermostoon aiheuttaen joskus neurologisia oireita, kuten:

• ajatuskatkokset
• aivokalvontulehdus
• halvaus (esim. toispuoleinen kasvohalvaus, kasvohermohalvaus)
• huimaus
• keskittymisvaikeudet
• kihelmöinti, polttelu, puutuminen tai tunnottomuus
• kävely- ja tasapainovaikeudet
• levottomuus
• lisääntynyt matkapahoinvointi
• masennus
• mielialan vaihtelut
• muistihäiriöt
• puhehäiriö
• unettomuus
• vapina
• väsymys
• (yö)hikoilu.

Mahdollisia pään alueen oireita ovat:

• hiustenlähtö
• kipu (esim. korva- tai kurkkukipu tai päänsärky)
• kuulon heikkeneminen
• leuka- tai niskajäykkyys)
• paineen tunne
• pistely eri puolilla kasvoja
• tinnitus (korvien soiminen).

Silmäoireita ovat:

• kipu
• näköhäiriöt (esim. kaksoiskuvat, näön sumeneminen, valonvälähdykset tai pilkut näkökentässä)
• silmäkuopan luukalvon turvotus
• valonarkuus.

Muita oireita:

• hengenahdistus (hengitystieoireet)
• kuume
• kylkikipu, rintakipu tai vatsakipu
• kylmät väreet
• laihtuminen tai painonnousu
• lihasoireet:
• • lihasheikkous (voimattomuus)
  • lihaskipu
  • lihasnykäykset (elohiiri)
• niveloireet (niveljäykkyys, nivelkipu tai nivelturvotus)
• oksentelu
• pahoinvointi
• ripuli
• sydämentykytys (nopea syke tai sydämen rytmihäiriö; sydänoireet)
• toistuvat infektiot eri puolilla kehoa (esim. poskiontelo-, maksa-, sydänlihas-, eturauhas-, virtsarakko- tai munuaistulehdus).
• turvonneet imusolmukkeet
• ummetus.

Punkin puremakohtaan ilmestyy normaalistikin läpimitaltaan 2–3 cm:n punoitus. Se ei kuitenkaan kerro borrelioosin siirtymisestä vaan on tavanomainen ihoreaktio pistokseen.

Suomen punkeista noin 10 % kantaa Borrelia-bakteeria. Vain osa tautia kantavien punkkien puremista johtaa taudin tarttumiseen. Tartuntariski yhdestä puremasta on noin 1 %. Riski on sitä suurempi mitä kauemmin punkki on kiinni ihossa. Bakteerit vaativat useita tunteja kiinnioloaikaa siirtyäkseen punkin mahasta ihmisen iholle ja verenkiertoon. Punkin paksuus voi kertoa sen kiinnittymisajasta. Verta täynnä oleva punkki on saattanut ehtiä siirtää bakteerin ihmiseen.

Punkki on aktiivinen kesäisin, mutta voi purra myös muina lumettomina vuodenaikoina, joskus jopa alle 10 °C:n lämpötilassa. Myöhään syksyllä ja varhain keväällä ilmaantuvat oireet eivät yleensä johdu punkin puremasta. Tällöin borrelioosin on tartuttanut jokin muu vertaimevä hyönteinen, oireet ovat alkaneet tavallista myöhemmin tai kyseessä ei ole borrelioosi.

Ajoissa diagnosoitu borrelioosi voidaan yleensä hoitaa antibioottikuurilla. Kroonista borrelioosia on hankala hoitaa ja siihen ei ole olemassa ennaltaehkäisevää rokotetta.

Suomessa tartuntoja tapahtuu vuosittain yli 2000. Borrelioosi on erityisen yleinen Ahvenanmaalla. Tautia levittävät punkit viihtyvät ruohoisilla ja metsäisillä alueilla.