Kihomato - Oireet

Kihomato (Enterobius vermicularis) on yleisin suolistomato Suomessa. Kihomatotartunnan mahdollisia oireita ja seurauksia ovat:

• emättimen kutina (naisella kihomato saattaa joskus vaeltaa peräaukosta emättimeen, kohtuun ja munanjohtimeen aiheuttaen esimerkiksi emätintulehduksen tai kohtutulehduksen)
• peräaukon kutina (yleisin oire)
• ruokahaluttomuus
• unettomuus
• virtsatietulehdus (yleisempi naisilla kuin miehillä).

Kihomatoinfektio on yleensä kuitenkin lieväoireinen, joskus jopa oireeton.

Kihomadot tarttuvat melko helposti ihmisestä toiseen. Niitä arvellaan olevan noin 750 miljoonalla ihmisellä.

Kihomatoinfektiolle altistavia tekijöitä ovat:

• nenän kaivaminen (suun lisäksi kihomadon munat voivat päästä ruokatorveen myös nenän kautta)
• nuori ikä (tauti on yleisempi lapsilla)
• pitkät kynnet (kihomadon munat jäävät helposti kynsien alle)
• puutteellinen käsihygienia ja syöminen sormin
• suuri määrä ihmiskontakteja (esim. päiväkodissa).

Aikuinen kihomatonaaras on 8–13 mm pitkä ja elää noin kaksi kuukautta. Uros 2–5 mm pitkä.

Taudille tyypillinen peräaukon kutina johtuu joko munien pinnalla olevasta eritteestä tai peräaukon iholla luikertelevista madoista. Madot uskaltautuvat peräaukkoon etenkin öisin. Joskus kutina alkaa vasta tunteja munimisen jälkeen. Tällöin kihomato on jo ehtinyt ryömiä takaisin peräsuoleen. Taudin diagnosoinnissa munia voidaan kerätä peräaukon seudulta nukutun yön jälkeen. Näyte tutkitaan mikroskoopilla laboratoriossa. Eläviä kihomatoja voi joskus löytyä ulosteen pinnalta, etenkin mikäli niitä on suolistossa sadoittain.