Kihti - Oireet

Oireet
Selvitä Mikä Sinua Vaivaa

 

Kihdin Oireet

Kihti on tulehduksellinen nivelsairaus, jonka tyypillisiä oireita ovat nivelen arkuus, kipu, kuumotus, punoitus ja turvotus, toisinaan myös kuume ja kylmät väreet. Kihdin oireet alkavat usein äkillisesti, yleensä yöllä ja pahenevat huippuunsa 12 tunnissa. Ensioireet kestävät joitakin päiviä. Sairauden edetessä niveloireita tulee yhä useammin ja ne kestävät kauemmin. Kroonisessa kihdissä nivelturvotus ja nivelkipu vaivaavat jatkuvasti. Kihti voi aiheuttaa pysyviä nivelmuutoksia. Hoitamaton tauti johtaa nivelrikkoon, jolloin seurauksena on mm. niveljäykkyys.

Kihdissä nivelen sisälle muodostuu neulamaisia uraattikiteitä. Uraatit ovat virtsahapon suoloja. Mikäli elimistö tuottaa liian nopeasti virtsahappoa tai ei pysty erittämään sitä virtsaan tarpeeksi, voi uraatteja kiteytyä nivelissä. Nivelen mekaaninen rasitus ja alhainen lämpötila edistävät uraattien kiteytymistä. Jos niveliä ei kuormiteta (vähäinen liikunta; esim. vanhuksilla), ei nivelkihtiä välttämättä muodostu. Uraatti voi kuitenkin kasaantua ihonalaisiksi kyhmyiksi (ihomuutokset). Lisäksi uraattikiteet voivat saostua virtsassa munuaiskiviksi, joita on 10–20 prosentilla potilaista.

uraattikiteitä - alkuperäisen kuvan tekijä: Bobjgalindo (käyttäjätunnus wikipediassa). isovarpaan tyvinivel - kuva otettu sivusta, joten turvotusta ei juurikaan näy, punoitus sen sijaan erottuu - alkuperäisen kuvan tekijä: James Heilman, MD päältä otettu röntgenkuva kihtipotilaan isovarpaan tyvinivelestä - alkuperäisen kuvan tekijä: Hellerhoff (käyttäjätunnus wikipediassa).

Kihti voi iskeä useaan niveleen, mutta tyypillinen paikka on isovarpaan tyvinivel (ensioire 50 prosentilla potilaista). Muita yleisiä paikkoja ovat polvien, nilkkojen ja sormien nivelet.

Kihdille altistavia tekijöitä ovat:

  • alkoholi
  • aspiriini
  • eräät veritaudit
  • ikä (vanhuus; tauti on harvinainen nuorilla)
  • metabolinen oireyhtymä (aineenvaihduntahäiriö, joka aiheuttaa mm. veren suurta virtsahappopitoisuutta)
  • miessukupuoli (yli 80 % kihtipotilaista on miehiä)
  • munuaisten vajaatoiminta
  • nesteenpoistolääkkeet (yleinen kihdin syy)
  • nivelen ylikuormitus
  • paasto
  • perintötekijät (periytyvät entsyymitoiminnan häiriöt)
  • psoriasis
  • runsaasti puriineja sisältävät ruoka-aineet (esim. anjovis, maksa, linnun ja kalan nahka, riistaliha, sardiini ja silli).

Kihdin diagnoosi tehdään verinäytteestä (suuri uraattipitoisuus) tai nivelnesteestä neulalla otettavalla nestenäytteellä, josta mikroskoopin avulla tunnistetaan uraattikiteet. Normaali uraattiarvo miehillä on 230–480 µmol/l ja naisilla 150–350 (yli 50-vuotiailla naisilla yläraja on 400) µmol/l. Krooninen kihti näkyy myös röntgenkuvissa.

Suomessa kihtiä sairastaa arviolta 30 000 ihmistä.


Kaikki Sairaudet

Hengityselinten Sairaudet
Hermostosairaudet
Ihotaudit
Ruoansulatuselinten Sairaudet
Sukupuolielinten Sairaudet
Sydän- ja Verisuonitaudit
Tuki- ja Liikuntaelinten Sairaudet

Autoimmuunisairaudet
Elintapasairaudet
Syöpätaudit
Tartuntataudit

Lastentaudit
Naistentaudit

Voit etsiä sairauksia kirjoittamalla oireesi alla olevaan hakukenttään (ks. hakuohjeet).

Loading