Kilpirauhasen Vajaatoiminnan Oireet

Kilpirauhasen vereen erittämät hormonit mahdollistavat normaalin aineenvaihdunnan. Kilpirauhasen tuottaessa liian vähän hormoneja aineenvaihdunta hidastuu. Kyseessä on tila, jota kutsutaan kilpirauhasen vajaatoiminnaksi eli hypotyreoosiksi.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet kehittyvät hitaasti ajan myötä, jolloin niitä voi olla vaikea yhdistää mihinkään yksittäiseen tautiin. Mahdollisia oireita ovat muun muassa:

• ajatusten hitaus tai muistihäiriöt
• hauraat ja ohuet sormenkynnet (kynsimuutokset)
• hermostuneisuus
• hiustenlähtö tai kuivat ja ohuet hiukset
• ihomuutokset (ihon kuivuus, joskus myös hilseily, karkeus, kalpeus tai kylmyys)
• kasvun hidastuminen (lapsilla ja nuorilla; esim. myöhästynyt murrosikä tai lyhytkasvuisuus)
• kuorsaus
• kuukautishäiriöt (esim. epäsäännölliset kuukautiset, kuukautisten poisjäänti, lapsettomuus tai tavallista runsaampi kuukautisvuoto)
• kuulo-, haju- tai makuaistin heikkeneminen
• laiskuus
• lihasoireet (lihasheikkous (voimattomuus), lihasjäykkyys tai lihaskipu)
• masennus
• niveloireet (niveljäykkyys, nivelkipu tai nivelturvotus)
• painonnousu
• palelu
• puhehäiriö (esim. puheen hitaus)
• ruokahaluttomuus
• sydämen hidas syke (sydänoireet)
• tuntohäiriöt (esim. tunnottomuus)
• turvotus (säärissä, käsissä, kasvoissa tai silmien ympärillä)
• ummetus
• vähentynyt hieneritys
• väsymys
• äänen käheys (naisilla voi esiintyä äänen madaltumista; hengitystieoireet).

Kilpirauhanen sijaitsee kurkunpään alapuolella ja tuottaa kahta elimistön toimintaa kiihdyttävää hormonia: T3 (trijodityroniini) ja T4 (tyroksiini). Ne vaikuttavat solujen ja elinten toimintaan, energia-aineenvaihduntaan, kasvuun, lisääntymiseen ja lämmöntuottoon sekä säätelevät suoliston immuunivastetta. Ne auttavat myös säätelemään elektrolyyttien, hiilihydraattien, proteiinien, rasvojen, veden ja vitamiinien käyttöä. Lisäksi kilpirauhashormonit muuttavat joskus muiden hormonien ja lääkkeiden vaikutuksia.

Kilpirauhasen toimintaa puolestaan säätelee aivolisäkkeen erittämä tyreotropiini (TSH). Tyreotropiini on kilpirauhasta stimuloiva hormoni, joka lisää kilpirauhasen eritystoimintaa sekä säätelee kilpirauhassolujen tilavuutta ja määrää. Aivolisäke erittää tyreotropiinia kilpirauhasen toimiessa vajaasti, jolloin kilpirauhanen lisää kilpirauhashormonien (T3 ja T4) tuotantoa.

Kilpirauhasen vajaatoiminnalle altistavia tekijöitä ovat:

• aivolisäkkeen alhainen tyreotropiinituotanto
• autoimmuunitauti tai perinnöllinen alttius autoimmuunisairauksille (joka toisella henkilöllä, joiden lähisukulaisella on pitkäaikainen autoimmuunitauti, on veressään kilpirauhasvasta-aineita, jotka viittaavat kilpirauhasen autoimmuunitulehdukseen)
• eräät lääkkeet (esim. amiodaroni, jota käytetään sydämen rytmihäiriöiden hoidossa, ja litium, jota käytetään kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa)
• jodin puute
• kilpirauhasen krooninen tulehdus (yleisin kilpirauhasen vajaatoiminnan syy on autoimmuunitulehdus, jossa immuunijärjestelmä hyökkää kilpirauhasen solujen kimppuun, jolloin tyroksiinin (T4) tuotanto vähenee ja kilpirauhanen voi kutistua)
• kilpirauhasen subakuutti (puoliäkillinen) tulehdus
• kilpirauhasen synnytyksen jälkeinen tulehdus
• kilpirauhasen liikatoiminnan hoidon jälkitila (radiojodihoito tai kilpirauhasen leikkaus kasvaimen yhteydessä, jolloin vajaatoiminta voi kehittyä jo muutamassa viikossa)
• naissukupuoli (sairaus on yleisempi naisilla)
• syntymästä asti riittämätön kilpirauhashormonin tuotanto tai puuttuva kilpirauhanen
• tupakointi
• tyypin 1 diabetes
• vanhuus (tauti on yleisin yli 40-vuotiailla)
• ylipaino.

Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaa hieman yli 1 % suomalaisista.

Kilpirauhasen vajaatoiminta jaetaan kilpirauhasesta johtuvaan ("primaarinen", 95 % potilaista) ja aivolisäkkeestä tai hypotalamuksesta johtuvaan ("sentraalinen", 5 % potilaista). Jälkimmäistä aiheuttavat esimerkiksi aivolisäkkeen erittämän tyreotropiinin rakenteelliset poikkeavuudet.

Jos kilpirauhasen vajaatoiminta kehittyy naiselle raskauden aikana, voi seurauksena olla keskenmeno, ennenaikainen synnytys tai raskausmyrkytys.

Mahdollisia synnynnäisen kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita ovat:

• kasvuhäiriö
• keltaisuus (keltainen iho ja silmänvalkuainen; silmäoireet)
• pöhöttyneet kasvot
• suuri kieli
• suuri pään ympärys
• vauvan yliaikaisuus (raskaus kestää tavallista pidempään)
• ummetus
• velttous
• uneliaisuus (vauva vaatii normaalia enemmän unta).

Hoitamaton synnynnäinen vajaatoiminta voi johtaa vaikeisiin kehon tai mielen kehityshäiriöihin. Tämän vuoksi kaikilta vastasyntyneiltä testataan napaverestä kilpirauhashormonien pitoisuudet. Näytteen ollessa positiivinen, otetaan uusi näyte lapsen ollessa kolmen vuorokauden ikäinen. Suomessa todetaan yksi synnynnäinen vajaatoimintatapaus 3500 syntynyttä vauvaa kohti.

Lapsena kehittyvä kilpirauhasen vajaatoiminta on harvinainen, mutta ilmaantuessaan voi johtaa vakaviin seuraamuksiin, kuten kasvun hidastumiseen tai hampaiden kehityshäiriöön. Kuten aikuisilla, lapsuudessa tai nuoruudessa syntyvä kilpirauhasen vajaatoiminta johtuu yleensä kilpirauhasen tulehduksesta.

Diagnosoinnissa käytetään yleensä verinäytettä, josta määritetään vapaan tyroksiinin (T4V) ja tyreotropiinin (TSH) arvot. Primaarisessa vajaatoiminnassa TSH-pitoisuus on suuri ja T4V-pitoisuus pieni. Lievässä taudissa T4V-pitoisuus voi olla viitearvojen sisällä (lähes normaali). Sentraalisessa vajaatoiminnassa T4V-pitoisuus on pieni ja TSH-pitoisuus on normaali. Verinäytteestä voidaan mitata kilpirauhasvasta-ainepitoisuus kilpirauhasen autoimmuunitulehduksen poissulkemiseksi. Lääkäri voi tunnustella kilpirauhasta (arkuus, koko ja muoto). Vajaatoiminnasta kertovia löydöksiä voivat lisäksi olla veren suuri kolesterolipitoisuus, hidastunut akillesrefleksi, hidas syke ja alhainen verenpaine.

Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavien kommentteja:

"Ensioireet tulivat vuonna 2004, jonka jälkeen alavireisyys ja väsymys pahenivat vähitellen. Makasin iltaisin masentuneena sohvalla. Kaverit pyysivät mukaan rientoihin milloin mihinkin, mutta jo pelkkä ajatus vaatteiden vaihdosta saati meikkaamisesta tuntui työläältä. Jossain vaiheessa ruokahalu katosi ja jouduin syömään väkisin. Vatsa alkoi oikkuilla ja minulla epäiltiin keliakiaa. Silmät olivat kuivat ja sormien iho repeili. Ihmettelin myös miksi en hikoillut juuri ollenkaan fyysisessä rasituksessa.

Vuonna 2006 menin verikokeisiin, joista kävi ilmi, että sairastan kilpirauhasen vajaatoimintaa. Kilpirauhanen oli surkastunut tulehduksen vuoksi pieneksi rusinaksi. Veriarvojen perusteella olin yhtä huonossa kunnossa kuin 80-vuotiaat (olin tuolloin kolmekymppinen).

Sain sairaslomaa ja tyroksiinilääkityksen. Olin sairaslomalla neljä kuukautta, mutta kesti vuoden saada sopiva lääkeannostelu kuntoon.

Ajoittain minua harmittaa, että minulla on elinikäinen sairaus. Mutta olen aika hyvin oppinut hyväksymään kaiken mitä elämä eteeni tuo. Olen kiitollinen, että tähän sairauteen on olemassa lääke. Ilman sitä kuolisin, sillä kilpirauhaseni on lähes täysin tuhoutunut."