Oireet
Selvitä Mikä Sinua Vaivaa

 

Syyhyn Oireet

Syyhy on syyhypunkin (Sarcoptes scabiei) aiheuttama ihotauti, jonka mahdollisia oireita ovat kutina, punoittavat läiskät, näppylät ja vesirakkulat. Ihomuutokset ovat seurausta allergisesta reaktiosta punkkia ja sen eritteitä vastaan.

Syyhy alkaa ihon sietämättömällä kutinalla. Ihottumaa ja näppylöitä voi ilmestyä ranteisiin, kämmeniin, kyynärpäihin, polviin, intiimialueille, rintoihin, selkään tai sormiväleihin ja lapsilla joskus jalkapohjiin. Tauti on pään alueella harvinainen, mutta vauvoilla syyhy voi levitä myös päänahkaan. Miehillä tavallinen syyhyn paikka on kivespussissa tai peniksen varressa.

Iholla voi joskus erottua 0,5–1 cm pitkiä vaaleita juovia, jotka ovat punkkien kaivamia käytäviä. Yksikin punkin kaivama käytävä voi aiheuttaa melko suuren ihottuma-alueen. Käytävän siistimmässä päässä punkki saattaa näkyä pienenä tummana pisteenä.

Syyhy ranteessa Syyhypunkin käytävä ihossa, hajonnut alue vasemmalla johtuu raapimisesta, punkki näkyy oikeassa yläkulmassa tummana pisteenä. Karstasyyhy AIDS-potilaan kädessä.

Useimmissa tapauksissa punkkeja on alle 50. Vanhuksilla ja potilailla, joiden immuunipuolustus on heikentynyt sairauden vuoksi, voi esiintyä taudin vaikeinta muotoa, karstasyyhyä. Karstasyyhyssä ihossa elää tuhansia syyhypunkkeja.

Syyhy voi levitä ihmisestä toiseen kosketuksen välityksellä esimerkiksi koulussa, päiväkodissa, perheen piirissä tai intiimisuhteissa. Yleensä ne siirtyvät iholta tai vaatteista, mutta joskus myös lakanoista, huonekaluista tai esineistä, kuten yleisessä käytössä olevasta tietokoneen näppäimistöstä.

Syyhyn ensioireet ilmaantuvat 3–8 viikon kuluttua tartunnasta. Jos syyhy iskee toistamiseen, vasta-aineet ovat jo olemassa ja kutina alkaa jo muutamassa päivässä.

Jo yksikin iholle päässyt punkki (hedelmöittynyt naaras) voi aiheuttaa syyhyn. Naaras munii kaivamaansa siksakkimaiseen käytävään 60–90 munaa, jotka kehittyvät aikuisiksi parissa viikossa. Optimaalisimmissakin olosuhteissa vain noin 10 % munista kehittyy aikuisiksi asti. Mikäli aikuinen punkkinaaras putoaa iholta, pysyy se hengissä huoneen lämmössä korkeintaan kolme päivää. Ihoon kaivautuneena naaraspunkki elää jopa kuukauden.

Syyhypunkki - alkuperäisen kuvan tekijä: Kalumet (käyttäjätunnus wikipediassa).

Syyhypunkit ovat mikroskooppisen pieniä, joten niitä on vaikea havaita paljaalla silmällä. Aikuiset naaraspunkit ovat 0,30–0,45 mm pitkiä ja 0,25–0,35 mm leveitä. Urokset ovat 0,20–0,24 mm pitkiä ja 0,15–0,20 mm leveitä.

Eläimistä tauti ei tartu muuten kuin ehkä välitteisesti toisesta ihmisestä esimerkiksi koiran turkissa.

Taudin diagnosoinnissa voidaan käyttää oireiden lisäksi käytävä- ja punkkilöydöksiä. Myös syyhypunkin uloste on mahdollista tunnistaa ihonäytteestä. Joskus syyhypunkki voidaan kaivaa esiin tylpähköllä neulalla ja tunnistaa sitten mikroskoopilla. Syyhyn diagnoosia tukee oireiden ilmeneminen useissa perheenjäsenissä samanaikaisesti.


Kaikki Sairaudet

Hengityselinten Sairaudet
Hermostosairaudet
Ihotaudit
Ruoansulatuselinten Sairaudet
Sukupuolielinten Sairaudet
Sydän- ja Verisuonitaudit
Tuki- ja Liikuntaelinten Sairaudet

Autoimmuunisairaudet
Elintapasairaudet
Syöpätaudit
Tartuntataudit

Lastentaudit
Naistentaudit

Voit etsiä sairauksia kirjoittamalla oireesi alla olevaan hakukenttään (ks. hakuohjeet).

Loading