Kihdin Oireet
Kihti on tulehduksellinen nivelsairaus, jonka tyypillisiä oireita ovat nivelen arkuus, kipu, kuumotus, punoitus
ja turvotus, toisinaan myös kuume ja kylmät väreet. Kihdin oireet alkavat usein äkillisesti, yleensä yöllä ja
pahenevat huippuunsa 12 tunnissa. Ensioireet kestävät joitakin päiviä. Sairauden edetessä niveloireita tulee yhä
useammin ja ne kestävät kauemmin. Kroonisessa kihdissä nivelturvotus ja nivelkipu vaivaavat jatkuvasti. Kihti voi
aiheuttaa pysyviä nivelmuutoksia. Hoitamaton tauti johtaa nivelrikkoon, jolloin
seurauksena on mm. niveljäykkyys.
Kihdissä nivelen sisälle muodostuu neulamaisia uraattikiteitä. Uraatit ovat virtsahapon suoloja. Mikäli elimistö
tuottaa liian nopeasti virtsahappoa tai ei pysty erittämään sitä virtsaan tarpeeksi, voi uraatteja kiteytyä
nivelissä. Nivelen mekaaninen rasitus ja alhainen lämpötila edistävät uraattien kiteytymistä. Jos niveliä ei
kuormiteta (vähäinen liikunta; esim. vanhuksilla), ei nivelkihtiä välttämättä muodostu. Uraatti voi kuitenkin
kasaantua ihonalaisiksi kyhmyiksi (ihomuutokset). Lisäksi uraattikiteet voivat saostua virtsassa
munuaiskiviksi, joita on 10–20 prosentilla potilaista.
Kihti voi iskeä useaan niveleen, mutta tyypillinen paikka on isovarpaan tyvinivel (ensioire 50 prosentilla
potilaista). Muita yleisiä paikkoja ovat polvien, nilkkojen ja sormien nivelet.
Kihdille altistavia tekijöitä ovat:
- alkoholi
- aspiriini
- eräät veritaudit
- ikä (vanhuus; tauti on harvinainen nuorilla)
- metabolinen oireyhtymä (aineenvaihduntahäiriö, joka aiheuttaa mm. veren suurta virtsahappopitoisuutta)
- miessukupuoli (yli 80 % kihtipotilaista on miehiä)
- munuaisten vajaatoiminta
- nesteenpoistolääkkeet (yleinen kihdin syy)
- nivelen ylikuormitus
- paasto
- perintötekijät (periytyvät entsyymitoiminnan häiriöt)
- psoriasis
- runsaasti puriineja sisältävät ruoka-aineet (esim. anjovis, maksa, linnun ja kalan nahka, riistaliha,
sardiini ja silli).
Kihdin diagnoosi tehdään verinäytteestä (suuri uraattipitoisuus) tai nivelnesteestä neulalla otettavalla
nestenäytteellä, josta mikroskoopin avulla tunnistetaan uraattikiteet. Normaali uraattiarvo miehillä on 230–480
µmol/l ja naisilla 150–350 (yli 50-vuotiailla naisilla yläraja on 400) µmol/l. Krooninen kihti näkyy myös
röntgenkuvissa.
Suomessa kihtiä sairastaa arviolta 30 000 ihmistä.
|