Atooppisen Ihottuman Oireet

Atooppisen ihottuman yleisimmät ihomuutokset ovat ihon hilseily, kuivuus, kutina ja tulehdukset. Joskus iho punoittaa tai on kalpea ja siinä voi esiintyä paksuuntumista, näppylöitä, nesterakkuloita sekä raapimisen seurauksena naarmuja, haavoja ja rupia.

Atooppista ihottumaa esiintyy lähinnä kasvoissa, hartioissa, kaulassa, rinnassa, selässä, niskassa, ranteissa sekä nivus, kyynär- ja polvitaipeissa. Ihottuma oirehtii usein myös silmien seudulla luomitulehduksena (silmäoireet). Atooppinen ihottuma voi levitä koko kehon alueelle. Kasvoissa oireet ovat pahimpia otsassa sekä joskus poskissa ja leuassa.

Atooppisen ihottuman erityismuotoja ovat:

• iktyoosi (neliömäisiä (hilse)suomuja lähinnä säärissä)
• jalkojen kumisaapasihottuma ("talvijalat"; oirehtii etenkin talvella; iho halkeilee, hilseilee ja punoittaa, joskus vuotaa verta; varpaiden päissä ja alla sekä päkiöissä, joskus kantapäissä, varpaiden välit ovat terveet; esiintyy kouluiässä; murrosikä pahentaa oireita jalkojen hikoilun lisääntyessä; tytöillä vähemmän kuin pojilla)
• käsien lumipalloihottuma (hilseilevä ja halkeileva ihottuma sormien päissä ja kämmenissä; lumipalloihottuma jatkuu vain harvoin murrosiän jälkeen)
• ratsupaikkaihottuma (pakaroissa sekä reisien taka- ja sisäpinnoilla; yleisempi tytöillä)
• talirauhasten sarveistapit (keratosis pilaris).

Atooppisen ihottuman sijainti ja ulkonäkö vaihtelevat eri ikäkausina. Tyypillisesti atooppinen ihottuma ilmenee 0–2-vuotiailla "maitorupena", leikki- ja kouluikäisillä taiveihottumana sekä nuorilla ja aikuisilla laaja-alaisena ihottumana lähinnä ylävartalon ja pään alueella.

Pikkulasten atooppista ihottumaa kutsutaan usein maitoruveksi. Se alkaa tavallisesti pään hilseilynä ja leviää vartaloon ja raajoihin, etenkin taipeisiin. Lapsilla esiintyy kahdenlaista maitorupea: läiskäistä ihottumaa ja tali-ihottumaa muistuttavaa eli seborrooista ihottumaa. Kumpaakin voi olla myös samaan aikaan. Maitorupea esiintyy jonkinasteisena noin 10 prosentilla vauvoista, pojilla enemmän kuin tytöillä.

Seborrooinen maitorupi voi ilmaantua jo ensimmäisten elinviikkojen aikana päänahkaan ja taipeiden pohjiin. Kutina vaihtelee potilaskohtaisesti tai sitä ei ilmene ollenkaan. Seborrooinen maitorupi katoaa yleensä 6–24 kuukauden ikäisenä. Tämän jälkeen tauti jatkuu 50 prosentilla lapsista lähinnä taiveihottumana. Taiveihottuma häviää tai vähenee yleensä kesäisin.

Läiskäinen maitorupi ilmestyy enimmäkseen raajoihin, leukaan tai poskiin 2–4 kuukauden iässä. Läiskiin tulee usein karstaa ja raapimisen seurauksena rupia. Läiskien koko vaihtelee millimetreistä senttimetreihin. Joillakin alkaa kahden ensimmäisen ikävuoden aikana läiskäisen maitoruven vaikeampi muoto, jossa ruvet ovat isoja ja niiden alla on verta tihkuvia haavaumia. Tulehtuneet läiskät kutisevat jatkuvasti. Tätä voi kestää jopa kouluikään asti.

Murrosiässä tai nuorella aikuisiällä atooppinen ihottuma yleensä joko häviää tai sen oireet muuttuvat. Tytöillä atooppinen ihottuma oirehtii tyypillisesti sormissa ja kämmenissä, kun taas pojilla lähinnä käsien selkäpuolilla. Joskus kutiava, raavittu ihottumaläiskä niskassa on ainoa merkki atooppisesta ihottumasta nuorella naisella.

Kutinaa voi esiintyä ennen ihottuman näkymistä. Raapiminen vapauttaa ihosoluista kemikaaleja, jotka lisäävät kutinaa entisestään, jolloin voi syntyä raapimisen ja kutinan kierre. Raapiminen myös rikkoo ihoa suojaavan kerroksen, jolloin haitalliset mikrobit pääsevät pesiytymään ihoon.

Atooppinen iho poikkeaa normaalista ihosta rasvakoostumukseltaan. Atooppisessa ihossa on liian vähän pitkäketjuisia rasvoja, keramideja. Kun normaali iho on pesty saippualla, ihon pintaa suojaava rasvakerros palautuu ennalleen parissa tunnissa. Näin ei kuitenkaan käy atooppisessa ihossa, vaan palautumiseen voi mennä jopa päiviä. Tällöin ulkoiset ärsykkeet, kuten allergeenit (allergiaa aiheuttavat aineet), pääsevät tunkeutumaan ihoon. Lisäksi iho kuivuu, kun siitä pääsee haihtumaan liikaa vettä.

Osalla potilaista on atooppisen ihottuman lisäksi allergioita. Yleisimpiä allergeenejä ovat eläinten hilse, home, kasvien siitepöly ja ruoka-aineet. Atooppisen ihottuman oireita voivat pahentaa myös:

• hikoilu
• ihon liiallinen peseminen (etenkin voimakkailla pesuaineilla)
• ihon tulehtuminen (esim. raapimisen seurauksena stafylokokki-bakteeri pääsee tunkeutumaan rikkinäiseen ihoon aiheuttaen ihon märkimistä)
• karheat vaatteet (esim. villa ja akryyli)
• kemikaalit (esim. kloori, hajuvesi, deodorantti tai ihonhoitotuotteet)
• kuumuus ja lämpötilan nopeat muutokset
• liian rasvaiset voiteet
• stressi.

Atooppisen ihottuman tärkein riskitekijä on geeniperimä. Taudille altistaa etenkin äidin atooppinen ihottuma. Isältä saaduilla perintötekijöillä on vähemmän vaikutusta taudin synnyssä. Lisäksi äidin tupakointi raskauden aikana kaksinkertaistaa lapsen riskin sairastua johonkin atooppiseen sairauteen. Muita atooppiselle ihottumalle altistavia tekijöitä ovat:

• epäterveellinen ruokavalio
• ilmansaasteet tai ympäristömyrkyt
• liian aikaisin lopetettu rintaruokinta (alle 3 kk synnytyksestä; lisää atooppisen ihottuman esiintyneisyyden lisäksi muitakin atooppisia tauteja 3–5 ikävuoteen asti)
• perheen koko (pienen perheen lapsilla tauti on yleisempi)
• naissukupuoli (sairaus on yleisempi naisilla)
• syntyminen siitepölyaikana
• mikrobien puute varhaislapsuudessa (liian steriili elinympäristö; karjatilojen lapsilla on usein pienentynyt riski, koska heidän elimistönsä on paljon tekemisissä mikrobien kanssa)
• vääränlainen ihon ja suoliston bakteerikasvusto
• yliaikaisuus (normaalia pidempi raskaus) tai suuri syntymäpaino.

Taudin puhkeamisen riskiä pienentävät muun muassa aliravitsemus ja keskosuus.

Ihottuma rauhoittuu yleensä kesällä auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta.

Atooppinen ihottuma diagnosoidaan oireiden perusteella. Oireita esiintyy lähinnä paljon talirauhasia sisältävillä alueilla. Aina ei voida kuitenkaan varmuudella sanoa onko kyseessä rasvainen tali-ihottuma (taliköhnä) vai kuiva atooppinen ihottuma. Tutkimukset ja hoito ovat molemmissa samat.

Alle 2-vuotiaan pitkään jatkunut ihottuma on yleensä atooppista ihottumaa. Muita syitä ovat muun muassa syyhy, märkärupi, vaippaihottuma (virtsan ja ulosteiden aiheuttama ärsytysihottuma) ja ruoka-aineallergia.