Epilepsian Oireet

Epilepsia on sairaus, jolle ovat tyypillisiä epileptiset kohtaukset. Epileptinen kohtaus johtuu aivojen sähköisen toiminnan tilapäisestä häiriöstä. Epilepsiakohtauksen mahdollisia oireita ovat:

• hengitystieoireet:
• • hengitysvaikeus
  • vaahdon tuleminen suusta
  • ääntely
• hikoilu
• kehostapoistumiskokemus
• lihasoireet:
• • elohiiri (lihasnykäykset suupielissä tai silmäluomissa)
  • kouristuskohtaus (rytmikkäät kouristukset)
  • lihasjäykkyys
  • lihasvelttous (seurauksena esim. kaatuminen lihasjänteyden pettäessä)
  • suun pureminen tiukasti kiinni
  • vapina
• poissaolokohtaus (tuijottaminen tyhjyyteen)
• punastuminen tai kalpeus
• sekavuus
• silmäoireet:
• • näköhäiriöt
  • pupillien laajeneminen
  • silmien räpyttely
  • silmien kääntyminen ylöspäin
• sydämentykytys (nopea syke; sydänoireet)
• tajunnan hämärtyminen tai tajuttomuus
• tarkoituksettomat liikkeet (esim. hampaiden narskuttelu, hypistely, jalkojen tömistely, kuljeskelu päämäärättömästi, maiskuttelu, nieleskely tai pureskelu)
• virtsankarkailu (virtsaamisvaivat).

Vaikka epilepsia tunnetaan rajuista tajuttomuus-kouristuskohtauksista, niin toisinaan oireita esiintyy vain yhdessä kehon osassa ja tajunta voi säilyä. Myös lihasoireet voivat olla lieviä tai niitä ei esiinny lainkaan.

Epileptistä kohtausta edeltäviä oireita ovat:

• ajatusten vilistäminen
• deja vu (entiselämys, ennen koetun tunne)
• jamais vu (asian tai ympäristön muuttuminen vieraaksi)
• huimaus tai kiertohuimaus
• kihelmöinti, pistely tai tunnottomuus
• mukava tunne (ilo), paniikki, pelko tai ahdistus
• näköhäiriöt (esim. näön sumeneminen)
• outo haju, maku tai tunne
• pahoinvointi
• päänsärky.

Joskus epileptinen kohtaus alkaa ilman minkäänlaista varoitusta.

Yksittäisellä potilaalla esiintyy vain joitakin luetelluista oireista. Oireet pysyvät useimmilla henkilöillä samanlaisina kerrasta toiseen.

Epileptinen kohtaus menee useimmiten ohi itsekseen. Kohtaus kestää tyypillisesti kymmenistä sekunneista minuutteihin.

Mahdollisia kohtauksen jälkeisiä oireita ovat:

• jano
• kaikenlaiset vammat johtuen kouristelusta ja kaatuilusta (esim. mustelmat, lihaskipu tai kielen ja posken haavat johtuen puremisesta)
• masennus, häpeä, pelko, surumielisyys tai turhautuneisuus
• muistihäiriöt
• pahoinvointi
• puhehäiriö
• päänsärky
• sekavuus
• voimakas ulostamis- tai virtsaamistarve
• voimattomuus
• väsymys.

Vakavan kohtauksen jälkeen henkilön toimintakyky saattaa pysyä puutteellisena tuntienkin ajan. Status epilepticus tarkoittaa tilaa, jossa epileptinen kohtaus kestää normaalia pidempään tai kohtauksia tulee niin tiheään, ettei potilas ehdi toipua niiden välillä. Status epilepticus voi johtaa aivovaurioon tai jopa kuolemaan.

Epilepsia voi puhjeta milloin tahansa, mutta useimmiten se alkaa lapsella tai vanhuksella. Noin 10 % suomalaisista saa elämänsä aikana vähintään yhden epileptisen kohtauksen. Aktiivista, oireilevaa epilepsiaa sairastaa noin 1 % väestöstä.

Epileptisille kohtauksille altistavia tekijöitä ovat muun muassa:

• aivo- tai aivokalvontulehdus
• aivoverenkiertohäiriö
• alkoholismi
• autismi
• dementia (vanhuksilla)
• ikä (hyvin nuori tai vanha)
• perintötekijät (suvussa aiemmin tautia)
• päähän kohdistuva isku (epileptinen kohtaus saattaa tulla viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia myöhemmin)
• raskauden komplikaatiot (synnynnäinen epilepsia)
• stressi
• syömättömyys
• valvominen
• vilkkuvat valot.