Diabeteksen Oireet

Diabeteksen mahdollisia oireita ja seurauksia ovat:

• haavojen hidas parantuminen
• hengitystieoireet:
• • jano (suun kuivuus; yleinen oire)
  • kynsilakanpoistoaineen haju hengityksessä (pahanhajuinen hengitys)
  • nopea hengitys
• korkea verenpaine
• laihtuminen (yleinen oire tyypin 1 diabeteksessa)
• lihaskudoksen väheneminen
• masennus
• nefropatia (munuaissairaus; sen ensioireena on proteinuria eli proteiinin lisääntynyt pitoisuus virtsassa)
• neuropatia (ääreishermoston häiriö; kihelmöinti, polttelu, särky tai tunnottomuus; lähinnä jaloissa; oireet alkavat yleensä varpaiden päistä tai joskus sormenpäistä ja leviävät sieltä vähitellen ylöspäin)
• nälkä (joillakin voi kuitenkin esiintyä ruokahaluttomuutta)
• oksentelu
• pahoinvointi
• silmäoireet:
• • näön sumeneminen (näköhäiriöt)
  • silmän verkkokalvosairaus (retinopatia; heikentää näköä vähitellen; voi johtaa sokeuteen)
  • silmänpohjamuutokset
  • verensokerin ollessa korkea on silmän mykiössä paljon glukoosia ja mykiö turpoaa, jolloin seurauksena on tilapäinen likinäköisyys
• sydänoireet (diabeteksen altistamana esim. sepelvaltimotauti tai sydäninfarkti)
• tajunnan tason lasku tai tajuttomuus
• tulehdukset (esim. ientulehdus, ihoinfektio tai virtsatietulehdus)
• vatsakipu
• virtsaamisvaivat (esim. tiheä virtsaamistarve (yleinen oire) tai kastelu (virtsankarkailu; lähinnä pienillä lapsilla))
• voimattomuus (etenkin ruokailun jälkeen)
• väsymys (yleinen oire).

Tyypin 2 eli aikuisiän diabeteksen oireet kehittyvät hitaasti ja ne voivat olla aluksi lieviä tai olemattomia. Tyypin 1 eli nuoruusiän diabeteksen oireet ovat voimakkaampia ja ne alkavat äkillisesti muutamassa päivässä tai viikossa.

Suomessa on yli 400 000 diabeetikkoa, joista suurin osa sairastaa tyypin 2 diabetesta. Tyypin 1 diabeetikoita on noin 40 000, joista lapsia on noin 4000.

Glukoosi (solujen tärkein energianlähde) siirtyy insuliinin vaikutuksesta verenkierrosta kudoksiin. Tyypin 1 diabeteksessa immuunijärjestelmä tuhoaa haiman insuliinia tuottavia soluja. Jos veren insuliinipitoisuus on pieni (vähentynyt insuliinituotanto) tai mikäli insuliinin vaikutus kehossa on häiriintynyt, veren glukoosipitoisuus kasvaa. Tällöin glukoosia erittyy munuaisten kautta virtsaan. Sokerin poistuminen vie mukanaan vettä, mikä kuivattaa kehoa. Veren suuri glukoosipitoisuus saattaa myös vaurioittaa valtimoita ja hiussuonia, minkä seurauksena elinten toiminta häiriintyy.

Tyypin 1 diabetekselle altistavia tekijöitä ovat:

• alle 40 vuoden ikä
• perintötekijät (riski on 2–5 %, jos äidillä on tyypin 1 diabetes; jos tauti on isällä, on riski 6–8 %)
• virusinfektiot.

Tyypin 2 diabetekselle altistavia tekijöitä ovat:

• korkea verenpaine (yli 140/90 mmHg)
• liikunnan puute
• munasarjojen monirakkulaoireyhtymä eli PCOS
• perintötekijät (riski on 40 %, mikäli toinen vanhemmista sairastaa tyypin 2 diabetesta; riski on 70 %, jos sairaus on molemmilla vanhemmilla)
• raskausdiabetes
• veren huonot kolesteroliarvot
• yli 40 vuoden ikä
• ylipaino (suuri insuliiniresistanssi; rasvakudos vähentää insuliinin tehoa kehossa).

Raskauden aikana (etenkin loppupuolella) istukan tuottamat hormonit vähentävät insuliinin tehoa elimistön soluissa. Mikäli haima ei kykene nostamaan insuliinin tuotantoa tarpeeksi, on seurauksena raskausdiabetes. Raskausdiabetes on odottavan äidin poikkeava sokeriaineenvaihdunta, joka voi olla vaaraksi sekä naiselle itselleen että vauvalle. Raskausdiabeetikon komplikaatioita ovat:

• korkea verenpaine
• raskausmyrkytys
• raskausdiabetes seuraavassa raskaudessa
• tyypin 2 diabetes.

Mahdolliset komplikaatiot syntyneellä lapsella:

• alhainen verensokeri eli hypoglykemia (lapsen elimistö on ehtinyt tottua sikiöaikana veren suureen glukoosipitoisuuteen, joten insuliinituotanto jatkuu syntymän jälkeen jonkin aikaa tavallista voimakkaampana; vauva saattaa vaatia tavallista useammin rintaruokintaa)
• keltaisuus (ihomuutokset; keltainen iho ja silmänvalkuainen; esiintyy vauvoilla, joiden maksa ei ole kehittynyt tarpeeksi pilkkoakseen bilirubiinia, jota syntyy vanhojen punasolujen hajotuksessa)
• suuri syntymäpaino (sikiö on saanut liikaa sokeria äidin verenkierrosta ja koska sikiön sokeriaineenvaihdunta on toiminut normaalisti, ovat solut saaneet ylimäärin energiaa)
• tyypin 2 diabetes myöhemmällä iällä
• vastasyntyneen hengitysvaikeusoireyhtymä.

Raskausdiabetekselle altistavia tekijöitä ovat:

• aiempi raskausdiabetes
• kuolleen tai suuripainoisen (yli 4,5 kg) vauvan synnyttäminen aiemmassa raskaudessa
• ikä (yli 25 vuoden ikä; riski on suurin yli 40-vuotiailla)
• munasarjojen monirakkulaoireyhtymä
• suvussa aiemmin tyypin 2 diabetestä (perintötekijät)
• ylipaino.