Nivelreuman Oireet

Nivelreuma on krooninen autoimmuunitauti, jossa elimistö hyökkää nivelkudosta vastaan. Alkuvaiheessa oireita esiintyy etenkin aamuisin. Sormet, rystyset, ranteet, tai jalkojen päkiät voivat tuntua aroilta ja jäykiltä. Näkyvin oire on ehkä nivelturvotus, joka alkaa tyypillisesti ranteissa ja sormissa. Oireet ilmenevät yleensä molemmilla puolilla kehoa samaan aikaan, esimerkiksi sekä vasemman että oikean käden sormissa. Ensioireet voivat alkaa muuallakin kuin nivelissä. Melko tavallisia ovat mm. kuume, ruokahaluttomuus ja väsymys.

Nivelreuman kulku vaihtelee potilaskohtaisesti. Alkuvaiheen jälkeen tauti voi esimerkiksi rauhoittua pitkäksi aikaa tai jopa pysyvästi. Enemmistöllä hyvät ja huonot kaudet vuorottelevat oireiden tullessa ja mennessä. 10 prosentilla tauti kuitenkin pahenee vuosi vuodelta.

Pitkään jatkuneeseen nivelreumaan voi liittyä Sjögrenin syndrooma tai amyloidoosi, jossa kudoksiin kertyy liukenematonta proteiinipitoista ainetta. Nivelreuman yhteydessä oireita voi tulla myös jopa keuhkoihin (esim. keuhkopussin tulehdus).

Eniten haittaa kroonisessa nivelreumassa aiheuttavat kuitenkin suurten nivelten ja kaularangan kipu sekä niveljäykkyys. Nivelreuma voi levitä kaikkiin raajojen niveliin sekä kaularankaan ja leukaniveliin. Nivelreuma ei yleensä oireile alaselässä (ks. selkärankareuman oireet).

Nivelkipu on seurausta sekä tulehduksesta että nivelten rakenteellisesta vaurioitumisesta. Nivelreumassa nivelkudokseen kertyy tulehdussoluja, joiden erittämät tulehduksenvälittäjäaineet vaurioittavat nivelkalvoa. Nivelturvotus syntyy tulehtuneen nivelkalvon paksuuntuessa ja nivelnesteen lisääntyessä. Voimakkaassa tulehduksessa nivelen alue kuumottaa ja punoittaa. Niveltulehdus leviää nivelruston ja luun pinnalla vähitellen syövyttäen tervetta luuta, nivelsiteitä ja rustoa. Lopulta nivelrakenteet tuhoutuvat ja nivelen toiminta heikkenee.

Pitkään jatkunut nivelreuma kuihduttaa kudoksia aiheuttaen myös seuraavia muutoksia:

• ihon oheneminen (ihomuutokset)
• lihasten surkastuminen (lihasoireet)
• luiden haurastuminen
• sormien epämuodostumat (kääntyminen ja vääntyminen; ks. alla oleva kuva).

Nivelreumalle altistavia tekijöitä ovat:

• miehellä tupakointi (lisää nivelreuman riskiä nelinkertaisesti)
• naisella synnytyksen jälkeinen aika (yleinen taudin puhkeamishetki)
• perinnöllinen alttius (nivelreumaatikon lähisukulaisilla on 3-kertainen sairastumisriski)
• ruokavalio (terveellinen ruokavalio auttaa taudin hoidossa ja saattaa myös vähentää taudin syntymisen riskiä).

Raskauden kulku on melko normaali nivelreumapotilailla. 75 prosentilla nivelreuma rauhoittuu muutaman kuukauden sisällä hedelmöityksestä ja oireet pysyvät vähäisinä synnytykseen asti. Synnytyksen jälkeen oireet lähes poikkeuksetta taas pahenevat. Nivelreuman vaikeusaste palautuu raskautta edeltävälle tasolle tyypillisesti puolessa vuodessa. Noin viidellä prosentilla oireet pahenevat jo raskauden aikana.

Varhaisen nivelreuman tunnistaminen on vaikeaa. Taudin diagnoosi perustuu lähinnä lääkärin arvioon potilaan oireista. Taudin toteamisessa voidaan myös käyttää laboratoriokokeita. Nivelreumasta kertovia merkkejä voivat olla:

• kohonnut CRP
• nivelnesteen muutokset
• reumatekijä veressä
• sitrulliinivasta-aineet
• suurentunut lasko (senkka).

Amerikkalaisen ACR:n kriteerit täyttävää reumatekijäpositiivista nivelreumaa sairastaa suomalaisista aikuisista miehistä 0,3 % ja naisista 0,7 %. Nivelreumadiagnoosi vaatii yhteispisteitä vähintään kuusi (ks. alla oleva taulukko).

Nivelreuman määrittelyssä voidaan käyttää myös seuraavia kriteereitä:

1. käden nivelen turvotus
2. aamujäykkyys (nivelen jäykkyys vähintään tunnin ajan heräämisestä)
3. nivelturvotus kummallakin puolella samalla alueella (esim. molempien käsien sormissa)
4. turvotus vähintään kolmessa nivelessä
5. reumakyhmy (osalle potilaista voi syntyä reumakyhmyjä hankaukselle alttiisiin kohtiin, kuten varpaisiin, sormiin ja kyynärpäihin; kyhmyjen koko vaihtelee milleistä sentteihin ja ne kasvavat yleensä ojentajapuolelle)
6. reumatekijä veressä
7. röntgenkuvassa näkyvät nivelvauriot.

Jos vähintään neljä kriteeriä täyttyy, voidaan tautia pitää nivelreumana.

Nivelreumaan sairastuu vuosittain noin 1700 suomalaista aikuista. Sitä esiintyy melko tasaisesti kaikissa ikäluokissa. Yli 16-vuotiaiden keskuudessa nivelreumaa sairastaa yksi sadasta. Sairaus on naisilla yli kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä.