Sjögrenin Syndrooman Oireet
Sjögrenin syndrooma eli Sjögrenin oireyhtymä on autoimmuunitauti, jossa immuunijärjestelmä hyökkää omaa kudosta
vastaan. Tulehdus tuhoaa hitaasti mm. kyynel-, sylki- ja sukupuolielinten rauhasia. Oireet ovat hyvin moninaisia
riippuen pitkälti siitä, mitkä rauhaset ja limakalvot ovat vaurioituneet. Sjögrenin syndrooman mahdollisia oireita
ja seurauksia ovat:
- B12-vitamiinin puute (imeytymishäiriö johtuen suolistovauriosta)
- emättimen kuivuus (seurauksena mm. yhdyntäkipu)
- hengitystieoireet:
-
- ihomuutokset (ihottuma tai ihon kuivuus)
- imusolmukesyöpä (lymfooman riski on kohonnut)
- kuume
- käsien tai jalkojen kipu, kihelmöinti, kylmyys, polttelu tai tunnottomuus
- lihaskipu (lihasoireet)
- maksakirroosi
- maksatulehdus
- munuaissairaus
- niveloireet (esim. niveljäykkyys, nivelkipu tai nivelturvotus)
- raudan puute (mikäli tauti vaurioittaa mahan ja suoliston rauhasia)
- silmäoireet:
-
- kirvely, kutina tai roskan tunne silmässä
- näön sumeneminen (näköhäiriöt)
- silmien kuivuus (yleinen oire)
- valonarkuus
- ärtyneet ja turvonneet silmäluomet
- turvonneet imusolmukkeet
- turvonneet sylkirauhaset (etenkin korvasylkirauhasten turvotus, jota esiintyy 25 %:lla potilaista)
- valkosormisuus
- verisuonitulehdus
- väsymys.
Sjögrenin syndroomalle altistavia tekijöitä ovat:
- ikä (tauti alkaa tyypillisesti 40–50 vuoden iässä)
- perintötekijät (suvussa aiemmin tautia)
- reumasairaus (esim. nivelreuma)
- naissukupuoli (90 % potilaista on naisia).
Sjögrenin syndrooma voi esiintyä primaarisena eli itsenäisenä tai sekundaarisena eli jonkun autoimmuuni- tai
sidekudostaudin yhteydessä. Suomalaisista aikuisista primaarista tautimuotoa sairastaa arviolta 3–4 %.
|