Vesirokon Oireet

Vesirokko on vesirokkoviruksen aiheuttama helposti tarttuva kuumeinen rakkulatauti. Tavallisimmat ensioireet ovat matala kuume, päänsärky ja näppylät. Joskus kuumetta tai päänsärkyä seuraa ihottuma, mutta usein kuume tulee vasta ihottuman alettua.

Vesirokossa iholle ilmestyy kutisevia ja punoittavia paukamia. Niitä muodostuu tavallisesti 3–4 päivän ajan. Kuume kohoaa ja näppylät muuttuvat nopeasti vesirakkuloiksi. Parissa päivässä rakkulat painuvat kasaan ja niiden tilalle muodostuu rupia, jotka paranevat muutamassa päivässä. Näppylöitä, rakkuloita ja rupia voi esiintyä samanaikaisestikin. Vesirakkuloiden määrä vaihtelee muutamasta satoihin. Vesirokko kestää noin viikon. Tauti voi jättää arpia, mikäli iho on päässyt pahasti tulehtumaan raapimisen seurauksena.

Mahdollisia oireita (ihomuutosten lisäksi) vesirokon aikana tai sitä edeltävänä päivänä ovat:

• kuume
• pahoinvointi
• päänsärky
• ruokahaluttomuus
• vatsakipu
• väsymys
• yskä (hengitystieoireet).

Vesirokko leviää ihokontaktissa tai pisaratartuntana, joten jo samassa huoneessa oleskelu voi tartuttaa kaikki tilassa olevat. Virus on tartuntakykyinen kaksi päivää ennen oireiden alkamista ja tarttuvuus loppuu vasta kun vesirakkulat alkavat kuivua. Vesirokon itämisaika (aika tartunnasta oireisiin) on 2–3 viikkoa.

Taudin vakavuus kasvaa iän myötä. Suurin osa vesirokkopotilaista on alle kouluikäisiä lapsia. Pienillä lapsilla tauti on lähes aina lieväoireinen. Aikuispotilailla on esimerkiksi enemmän rakkuloita ja korkeampi kuume. Vesirokko voi pahimmillaan olla vakava ja johtaa komplikaatioihin seuraavissa riskiryhmissä:

• aikuiset
• henkilöt, jotka käyttävät steroidipitoisia lääkkeitä (esim. astman hoidossa)
• henkilöt, joiden vastustuskyky on heikentynyt lääkityksen tai sairauden johdosta
• henkilöt jotka sairastavat ekseematautia (tulehduksellinen kutiseva ihosairaus, kuten atooppinen ihottuma)
• raskaana olevat naiset
• vastasyntyneet ja vauvat, joiden äiti ei ollut sairastanut vesirokkoa ennen raskautta.

Raskaana oleva nainen voi siirtää vesirokon sikiölle. Sikiön sairastuminen aikaisessa vaiheessa voi johtaa kehitysvammaisuuteen, epämuodostumiin tai alhaiseen syntymäpainoon.

Yleensä näppylöitä esiintyy vain iholla, kuten kasvoissa ja keskivartalossa, mutta vaikeissa tapauksissa vesirokkoihottuma voi levitä limakalvoille suuhun, silmiin, peräaukkoon, emättimeen tai virtsaputkeen. Joissakin tapauksissa vesirokon yhteydessä voi esiintyä korvatulehdusta, joskus myös keuhkokuumetta tai vielä harvemmin keskushermoston tulehtumista, joka oirehtii mm. tasapaino- ja koordinaatiovaikeuksina.

Kerran sairastettu tauti takaa lähes 100-prosenttisen immuniteetin, joten tauti ei uusiudu. Vesirokkovirus ei kuitenkaan häviä kehosta, vaan jää uinumaan hermostoon. Myöhemmällä iällä se voi aktivoitua esimerkiksi stressin vaikutuksesta ja aiheuttaa vyöruusun, joka oireilee kivuliaana ihottumana.

Vesirokkoa vastaan on olemassa rokote.

Aikuisista noin 98 % on sairastanut vesirokon.